VIIKON PARAS: LAULUYHTYE MYYTTI – HÄMYSSÄ

Viikon Maailmojen luoja on jälleen valittu ja tällä kertaa ylistyssanat ansaitsee osakseen Lauluyhtye Myytti, jonka Hämyssä–konsertti pidettiin kesäisenä yönä Raumalla viime viikon lauantaina 29.7. Konsertin järjestivät Rauman kaupunki, Lauluyhtye Myytti sekä kuvataiteilija Aino Elsilä.

Tämän viikon Maailmojen luojan valitsi Effiina Jalonen.


Kaunis kesäilta hiipi jo yötä kohti, kun kävelin Vanhan Rauman katuja pitkin. Konserttipaikkana toimi Vanhan Rauman kupeessa seisovat Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot – rippeet, jotka ovat 1400-1500 –luvun taitteessa rakennetusta yksilaivaisesta kirkosta enää jäljellä. Aivoni meinaavat joka kerta mennä solmuun, kun mietin kaikkia niitä tarinoita, joita paitsi tuhoutunut kirkko myös koko 575-vuotias kotikaupunkini kätkee sisälleen – hiljaisuuteen, puisten talojen reunustamille kaduille ja kujille, kaupungin läpi kiemurtelevan kanaalin varrelle sekä raunioiden vieressä seisovalle hautausmaalle.

Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot on täydellinen paikka yöllisen konsertin järjestämiselle ja juuri Lauluyhtye Myytti saa nämä keskiaikaiset kiviset seinämät soimaan arvoisellaan tavalla.

Konsertti alkoi tilaisuuteen sopivalla Läksin minä kesäyönä käymään–kappaleella, jonka kautta sekä yleisö että esiintyjät laskeutuivat luontevasti tunnelmaan. Kappaletta seurasi merellinen Stormskärs Maja, jonka jälkeen siirryttiin Kalevalaan perustuvaan Kaitse karja kaunihisti–sävelmään. Eino Leinon runoon sävelletyn Nocturne – ja Pekka Strengin Katsele yössä –kappaleiden myötä konsertti päättyi nykypäivän popmusiikkia edustavaan Olavi Uusivirran Nuori ja Kaunis–kappaleeseen. Tilaisuuden kruunasi Aino Elsilän valotaideteos, joka heijastettiin lopuksi raunioiden kiviseen seinämään.

Konsertti oli esiintyjiensä näköinen – lempeä, lämmin ja taidokas kokonaisuus. Yhtyeen laulajien välinen harmonia piti yleisön otteessaan kuin vangittuna koko konsertin läpi. Aplodit raikuivat biisien välissä ja kuulin kuinka joku lähelläni huokaisi jokaisen kappaleen jälkeen ihastuksissaan ”vau…”

Niin minäkin huokailin mielessäni.

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *