//// EFFIINA

 

Nimeni on Effiina. Olen sielultani seikkailija, ikuinen innostuja ja olen kulkenut elämäni läpi kävelemisen sijaan tanssimalla.

Lapsena tanssin ennen kuin kävelin. Tanssi on aina ollut minulle keino ilmaista itseäni ja käsitellä elämässä vastaan tulevia kuoppia. Vaikka suoritin alalta tutkinnon, minusta ei silti koskaan tullut ammattitanssijaa. Matkan varrella unohdin sen perimmäisen syyn, miksi halusin tanssia ja tanssista tuli suorittamista – pakonomaista tarvetta olla paras. Tämä ajoi minut syömishäiriöön ja itsetuntoni täydelliseen romuttumiseen. Piilotin heikkouteni kylmän ja vahvan suojakuoren alle. Se oli puolustusmekanismini sekä muita ihmisiä, että minua itseäni vastaan.

Todellisuudessa olin todella herkkä ja olen sitä vieläkin. Mutta toisin kuin silloin, nyt pidän sitä puolta itsessäni ennen kaikkea vahvuutenani. Uskon, että osaan sen ansiosta asettautua helpommin toisten ihmisten asemaan ja nähdä pintaa syvemmälle. Meillä kaikilla on omat elämän aiheuttamat arpemme, jotka ovat tehneet meistä sellaisia kuin olemme, mutta samalla ja juuri siitä syystä ne ovat myös rikkautemme.

Tanssijan urasta luovuttuani minun piti löytää itseni uudelleen. Olin koko ikäni määritellyt itseni tanssijaksi ja elänyt täysin tämän tavoitteen ehdoilla. Yhtäkkiä minulla ei ollutkaan keinoa purkaa luovuuttani tai ilmaista itseäni. Ei ennen kuin aloin kirjoittaa. Tällä hetkellä pöytälaatikossani on sata ja yksi keskeneräistä tekstiä ja julkaisematonta tarinaa elämästäni. Kirjoittamisesta on tullut tanssin tilalle keino käsitellä niin hyviä kuin pahojakin asioita. Kirjoittamisen avulla olen myös vähitellen, pala palalta päästänyt irti jatkuvasta suorittamisesta ja tutustunut itseeni uudelleen.

Haluan luottaa ihmisiin ja ihmisten pohjimmaiseen hyvyyteen. Uskon, että kun tekee hyvää, saa hyvää myös takaisin. En suostu vaipumaan kyynisyyteen tai katkeroitumaan epäoikeudenmukaisuuden vuoksi, vaan haluan nähdä ja kerätä ympärilleni hyvää – ihmisiä, joita ei ohjaa ego tai raha, vaan halu tehdä sekä itselleen, että muille merkittäviä ja hyviä asioita. Jokainen meistä on jollakin tavoin rikkinäinen ja kokemusten kolhima. Uskon, että toisiimme luottamalla ja tarinamme jakamalla voimme auttaa paitsi itseämme, myös muita.

Aiemmin kirjoitin omia tarinoitani vain itseäni varten. Nyt haluan kirjoittaa ja kertoa teidän kaikkien tarinat meitä kaikkia varten.