KUULENTO

Man On The Moon, kahden haaveilijan Kuulento

 

Huhtikuun 12. päivänä 1961 Juri Gagarin nousi Vostok raketillaan avaruuteen ja kiersi maapallon. Ensimmäinen ihminen avaruudessa oli etusivun juttu koko maailmassa ja paalumerkki ihmiskunnan historiassa. Avaruuslento aiheutti Lännessä paniikkia, varsinkin amerikkalaiset ihmettelivät miten musikat, takaperoisina pidetyt perunaviljelijät, pystyivät tieteellisesti ja teknisesti niin täydelliseen suoritukseen.

Washington reagoi jo samana päivänä. Presidentti John F. Kennedy onnitteli Neuvostoliittoa ja Gagarinia, mutta samalla hän varoitteli kommunistiblokin uhasta. Kuukauden päästä presidentti Kennedy vaati Washingtonissa kongressilta sitoutumista kuulentoon ja riittäviä määrärahoja avaruusohjelmalle. Syyskuussa 1962 Kennedy puhui ”rohkeimmasta ja suurimmasta seikkailusta, johon ihminen on koskaan ryhtynyt”. Kennedyn ”Kuupuhe” on yksi historian tunnetuimmista visioista. Puheen ydinviesti oli lähettää mies Kuuhun, laskeutua Kuun kamaralle ja tuoda mies takaisin maahan elävänä – ja kaikki tämä vielä ennen vuosikymmenen loppua. Visio oli uhkarohkea ja äärimmäisen kunnianhimoinen.

Neuvostoliitto teki kuusi miehitettyä avaruuslentoa vuosina 1961 – 1963. Kuuohjelmaa oli valmisteltu jo vuosia mm. Sputnik ja Luna ohjelmilla. Tässä vaiheessa näytti vahvasti siltä, että Neuvostoliitto voittaa kilpajuoksun Kuuhun.

Juri Gagarinin pitkäaikainen haave oli Kuulento. Hän toivoi ja uskoi pääsevänsä ensimmäisenä ihmisenä myös Kuun pinnalle. Neuvostoliitolla oli kuitenkin muita suunnitelmia suurelle pojalleen. Puoluekoneisto ymmärsi melko pian avaruuslentojen propaganda-arvon ja viestinnän kärkenä olivat avaruudessa käyneet kosmonautit, kirkkaimpana tähtenä Juri Gagarin, planeettamme tunnetuin henkilö. Gagarinin oli täydellinen Neuvostoliiton sankari. Poikkeuksellinen lahjakkuus, hyvät esiintymistaidot ja miellyttävä ulkonäkö auttoivat toki, mutta mielenkiintoisen hänen tarinastaan tekee se, kuinka köyhästä maalaispojasta tuli ensimmäinen kosmonautti. Gagarin oli aivan liian arvokas Neuvostoliitolle ja avaruuslentoa seuraavat vuodet hän toimi kommunistisen puolueen soihdunkantajana.

Juri ja maailman ensimmäinen naiskosmonautti Valentina Tereshkova.

John F. Kennedyn haave nähdä suuren vision toteutuminen koki väkivaltaisen lopun Dallasin Elm Streetillä marraskuun 22.päivänä 1963. Kennedyn salamurha järkytti koko maailmaa. Surutyön jälkeen Yhdysvaltojen avaruusohjelma jatkoi viitoitettua tietä, Kennedyn vision ohjaamana. Heinäkuun 21. päivänä 1969 Neil Armstrong astui Kuun pinnalle. Me muistamme hänen sanansa: ”Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle”. Armstrongin miehistö pystytti Yhdysvaltojen lipun Kuun pinnalle. Presidentti John F. Kennedyn kansakunnalle antama tehtävä tuli suoritettua, kun Apollo 11 ja sen miehistö palasi turvallisesti maahan kolmen päivän kuluttua.

Aika oli ollut armoton Juri Gagarinille. Valokuvista näkee miten jatkuva matkustelu, sekä mahdollinen juhliminen, olivat väsyttäneet kosmonautin. Kohtalo kuitenkin päätti, että ihmiskunnan kollektiiviseen muistiin Juri Gagarin jäi hymyilevänä avaruuden valloittajana.

Entisen hävittäjälentäjän ja kosmonautin haaveet Kuulennosta heräsivät eloon, kun hän vihdoin – yli kuuden vuoden propagandatyön jälkeen – sai luvan jatkaa lentäjän uraa.

Gagarin tehtävänä oli 27. maaliskuuta 1968 tehdä MiG-15 UTI harjoitushävittäjällä koelentoa olosuhteissa, joilla simuloitiin painottomuutta. Kaksipaikkaista hävittäjää ohjasi eversti Vladimir Serjoginin. Muutaman tunnin kuluttua kansakuntaa kohdannut suru-uutinen oli musertava: Neuvostoliiton ikoni, Juri Gagarin, oli kuollut vain 34 vuoden iässä. Lentoturman syynä oli toinen lentokone, SU-15-hävittäjä, joka oli luvatta Gagarinin ja Serjoginin harjoituslennon alueella erittäin pilvisessä lentosäässä. Luvaton hävittäjä oli lentänyt raporttien mukaan vain10 – 15 metrin päästä Gagarinin koneesta. SU-15-hävittäjän lentäjä ei ollut nähnyt toista hävittäjää, mutta hänen koneensa sai Gagarinin koneen kääntymään jyrkkään syöksykierteeseen 750 kilometrin tuntinopeudella. Minuutin kuluttua Gagarinin ja Serjoginin kone iskeytyi maahan.

Gagarinin hautajaisissa, Jurin vaimo Valentina, sekä ensimmäinen naiskosmonautti Valentina Tereshkova.

On sanottu, että Juri Gagarinin kuolema oli samanlainen shokki neuvostoliittolaisille kuin John. F. Kennedyn kuolema yhdysvaltalaisille. Juri Gagarin sai nimikkokraatterin Kuun pimeältä puolelta ja viimeisen lepopaikkansa Neuvostoliiton arvokkaimmasta hautapaikasta, Kremlin muurista. Vain seitsemän vuotta ensimmäisen avaruuslennon jälkeen tapahtunut lento-onnettomuus teki hymyilevästä kosmonautista sankarin myös Läntiselle maailmalle.

Apollo-ohjelman onnistuminen 21.7.1969, sekä tuo hetki, jossa Yhdysvaltojen lippu pystytettiin Kuun kamaralle, päätti Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton kilpajuoksun Kuuhun. Mutta tarinan kaunein käänne on vielä kertomatta:

Neil Armstrongin viimeinen tehtävä Kuussa oli jättää neuvostokosmonautti Juri Gagarinin muistoesine Kuun pinnalle.


 

Avaruustarinoita-juttusarja on kirjoitettu yhdessä avaruuskeräilijä Arto Huhtisen kanssa.  Kaikki kuvat ovat Arto Huhtisen arkistosta.

Tutustu myös Lapsuuden Sankari-näyttelyyn Mäntän kirjastossa.

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *